Ohjeet kirjoittajalle

Viitekäytäntö

  • Käytetään tekstin sisäisiä viitteitä (author-date-system). Mahdolliset tarkennukset merkitään loppuviitteisiin, ei alaviitteisiin (jokaisessa artikkelissa loppuviitteillä on erillinen numerointi).
  • Jos loppuviitteessä viitataan teokseen, jota ei leipätekstissä mainita, käytäntö on sama kuin leipätekstissä eli viitataan sisäviitteellä ja tarkemmat tiedot julkaisusta tulevat lähdeluetteloon.
  • Loppuviitteet tehdään tekstinkäsittelyohjelman automaattisella toiminnolla.
  • Viitenumero merkitään välimerkin (esim. pilkun, pisteen) jälkeen.
  • Viitteissä on aina kokonaiset tiedot, eikä käytetä ibid.- tai mt.-lyhenteitä.
  • Mikäli leipätekstissä tai viitteessä viitataan artikkeliin, lähdeluettelossa tulee ilmoittaa myös sivunumerot.
  • Lähdeluettelossa on aina mainittava myös tieto alkuperäisteoksen ilmestymisvuodesta muodossa: Ilmestyi alun perin vvvv. Sisäviitteessä alkuperäistä ilmestymisvuotta ei tarvitse merkitä.
  • Käännösten kohdalla alkukielistä otsikkoa ei laiteta lähdeluetteloon.
  • Lähteet ja tutkimuskirjallisuus voidaan merkitä erikseen; mahdollisessa lähdetyyppien luokittelussa noudatetaan kunkin tieteenalan vakiintuneita käytäntöjä.
  • Kustantajasta mainitaan lähdeluettelossa kotipaikka, ei painopaikkaa.
  • Käytetään kaksiosaisissa otsikoissa pistettä erottamaan pää- ja alaotsikko toisistaan lukuun ottamatta englanninkielisiä lähteitä, joissa käytetään kaksoispistettä.

Muotoilut

  • Toimituskunnalle ja refereille tarkoitetussa käsikirjoitusversiossa riviväli 2, ylä- ja sivumarginaalit 2.5 cm, sivut numeroidaan yhtenäisesti joko ylä- tai alatunnisteeseen.
  • Fonttikoko 12 (Times New Roman).
  • Ei rivintasausta oikealle eikä tavutusta.
  • Otsikot erillisille riveille ilman muotoiluja.
  • Ei sisennyksiä, kappaleet erotetaan rivinvaihdolla eli enterillä. (Huom! Taitossa kappaleet sisennetään ilman rivinvaihtoja.) Poikkeuksena pitkät lainaukset (yli 30–35 sanaa), jotka erotetaan rivinvaihdolla ja sisennetään.
  • Lainaukset merkitään lainausmerkkeihin, ei kursivoida. Poikkeuksena sisennetyt lainaukset, joihin ei tule lainausmerkkejä.
  • Käytetään kaarevia ja samansuuntaisia lainausmerkkejä. Sama koskee puolilainausmerkkejä, joita käytetään säästeliäästi, lähinnä vain lainausmerkkien sisällä (ei esim. käsitteitä merkitsemään).
  • Korostukset merkitään kursiivilla, ei lihavointeja.
  • Vieraskieliset tekstin sisäiset sanat sekä kirjojen, lehtien, taideteosten ja elokuvien nimet kursivoidaan.

Sitaatit ja suomenkieliset lähdetiedot

  • Muun kuin suomenkielisen tutkimusaineiston sitaatit (perusteltuja poikkeuksia lukuun ottamatta) suomennetaan ja alkukielinen sitaatti merkitään loppuviitteeseen.
  • Muun kuin suomenkielisen kaunokirjallisuuden sitaatit suomennetaan lukuun ottamatta englannin- tai ruotsinkielistä kirjallisuutta ja alkukielinen sitaatti merkitään loppuviitteeseen. Jos tekstistä on ilmestynyt suomennos, käytetään sitä ja merkitään se myös lähdeluetteloon. Jos kyseessä on kirjoittajan oma käännös, tästä mainitaan sisäviitteessä ensimmäisen sitaatin yhteydessä (käänt. KI).
  • Nimen alkukirjaimien väliin välilyönti, esim.: J. V. Snellman
  • Lähdeluettelon aakkostuksessa jätetään huomiotta etuliitteet, joita ei lueta sukunimeen (kuten ranskan ja hollannin ”de”, saksan ”von”), esim.:
    Groot, Jerome de. 2009. Consuming History: Historians and Heritage in Contemporary Popular Culture. London & New York: Routledge.
  • Suomenkielisten käsikirjoitusten lähdeluettelossa toimittaja-, käännös- yms. tiedot ilmoitetaan suomeksi seuraavasti:
    – ”and” (kun on kyseessä kaksi tai enemmän tekijää yms.) – ”&”
    – ”trans.” – ”käänt.”
    – ”ed.” – ”toim.”
    – ”In” – ”Teoksessa”
    – ”Review of” – ”Arvostelu teoksesta”
    – ”References” – ”Lähteet”

Merkit

Ajatus- ja yhdysviivat Chicago-tyylin mukaisesti (ks. manuaalista kohdat 6.80–6.96)

Yhdysmerkki (hyphen) –

Ajatusviiva (en dash) –
(Näppäimistö ainakin näin: tekstiä välilyönti väliviiva välilyönti enter ja paluu back, poista välilyönnit tai tekstiä välilyönti kaksi väliviivaa välilyönti tekstiä välilyönti)

Suomen kielessä ajatusviivaa käytetään välimerkkimäisenä ympäröivin välilyönnein:
Myös muulla kuin sanallisella viestinnällä – muun muassa kirkkotilaan ja toimintaan liittyvällä symboliikalla ja hiljaisuudella – on liturgiassa oma merkityksensä.

Ajatusviivaa käytetään myös yhdysviivan sijaan sivunumeroiden ja vuosilukujen välissä:
1980–1989, s. 47–52, 1980–

Pitkä ajatusviiva (em dash) —
(Näppäimistö: Alt Gr ja miinusmerkki näppäimistön oikeasta laidasta tai tekstiä kaksi väliviivaa tekstiä välilyönti)

Välimerkkinä pitkää ajatusviivaa käytetään (yleensä vain) amerikanenglannissa ilman välejä:
He said—surprisingly—that he will leave soon.

Kaksinkertainen ajatusviiva (2–em dash) ——
(Näppäimistö: pitkä ajatusviiva kaksi kertaa)

Kaksinkertaista ajatusviivaa käytetään esim. korvaamaan puuttuvaa sanaa:
David H——h [Hirsch?] voted aye.

David —— voted aye. (koko sanan puuttuessa välilyönnit ympärille)

Kolminkertainen ajatusviiva (3–em dash) ———
(Näppäimistö: pitkä ajatusviiva kolme kertaa, vastaa kuutta yhdysmerkkiä)

Käytetään esim. lähdeluettelossa, kun samalta tekijältä on useita teoksia:

Rossi, Leena-Maija. 1999. Taide vallassa. Politiikkakäsityksen muutoksia 1980-luvun suomalaisessa taidekeskustelussa. Helsinki: Taide.

———. 2003. Heterotehdas. Mainonta sukupuolituotantona. Helsinki: Gaudeamus.

Esimerkki lähdeluettelosta

Fanon, Frantz. 1986. Black Skin, White Masks. Käänt. Charles Lam Markmann. London: Pluto Press. Ilmestyi alun perin 1952.

———. 2003. Sorron yöstä. Käänt. Hilkka Mäki. Helsinki: Like. Ilmestyi alun perin 1961.

Groot, Jerome de. 2009. Consuming History: Historians and Heritage in Contemporary Popular Culture. London & New York: Routledge.

Kuortti, Joel & Lehtonen, Mikko & Löytty, Olli, toim. 2007. Kolonialismin jäljet. Keskustat, periferiat ja Suomi. Helsinki: Gaudeamus.

Kurkela, Vesa. 1998. Orientalismi ja suomalainen iskelmä. Tutkimusongelmia ja yleispiirteitä. Teoksessa Siltoja ja synteesejä. Esseitä semiotiikasta, kulttuurista ja taiteesta, toim. Irma Vierimaa & Kari Kilpeläinen & Anne Sivuoja-Gunaratnam, 286–306. Helsinki: Gaudeamus.

Kwon, Miwon. 2010. A Message from Barbara Kruger: Empathy Can Change the World. Teoksessa Barbara Kruger, toim. Alexandro Alberro et al., 89–95. New York: Rizzoli.

Peltonen, Milla. 2008. Jälkirealismin ehdoilla. Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä ja Finlandia-sarja. Acta Universitatis Turkuensis C 272. Turku: Turun yliopisto, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/40126/C272.pdf?sequence=1. (Sivuilla käyty 2.5.2014.)

Suokas-Cunliffe, Anne. 2006a. Trauma – omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen. Yleislääkäri 21 (5): 19–23.

———. 2006b. Lapsuuden kompleksisen traumatisoitumisen seuraukset aikuisuudessa. Yleislääkäri 21 (6): 9–14.

Virtanen, Leena. 1997. Raivoisa ruusu karkaa baanalle. Auli Mantilan esikoiselokuvan päähenkilö on ruma ja kamala nainen. Helsingin Sanomat 28.8.1997.

Käsikirjoituksen lähettäminen

1. yhtenä tiedostona doc- tai docx-muodossa sekä kuvat tai taulukot erillisinä tiedostoina (toimituksen ja refereiden arvioitavaksi tarkoitetussa versiossa kuvat voivat olla resoluutioltaan pienempinä mukana itse käsikirjoitustiedostossakin)

2. tulostettuna kolmena kappaleena (tulostus vain arkin toiselle puolelle)

  • Lisäksi referointia varten tulee toimittaa tiedostoversio, johon kirjoittaja/t on anonymisoitu
  • Taittovaiheessa kuvat tai taulukot tulee toimittaa erillisinä korkealaatuisina tiedostoina, jotka merkitään kirjoittajan sukunimellä ja numeroidaan

Kun käsikirjoitus on päätetty ottaa prosessiin, sille nimetään toimituskunnasta vastuuhenkilö ja hänelle varahenkilö. Jos kirjakäsikirjoituksen lähettää suoraan päätoimittajalle ilman että sitä koskevaa ehdotusta on käsitelty aiemmin (ks. erillinen kirjaehdotuslomake), käsikirjoituksen arviointi referointiprosesseineen kestää kauemmin. Pyrimme antamaan vastauksen kirjan julkaisemisesta kolmessa kuukaudessa.

Kirjan valmistaminen

Kirjoittajan vastuulla on käsikirjoituksen toimittaminen vastuuhenkilölle julkaisusarjan edellyttämässä muodossa (ks. käsikirjoituksen typografiaa ja viittaustekniikkaa koskevat ohjeet sekä käsikirjoituksen lähettäminen). Kuvien ym. aineiston käyttöoikeuksista huolehtiminen on kirjoittajan vastuulla.

Kirjoittajan tulee toimittaa vastuuhenkilölle julkaisusarjan taittosuunnitelmaan soveltuva kansikuvaehdotus kuvatiedostona. Kielentarkastuksen tulee täyttää akateemisen julkaisun edellytykset. Mikäli käsikirjoitus ei ole tehty kirjoittajan äidinkielellä, kielen tarkastus on kirjoittajan vastuulla. Kielentarkastuksen käytännön toteutuksesta kannattaa keskustella toimituskunnan kanssa ennen sen aloittamista.

Kustannussopimus

Ennen kirjan painamista kirjoittajan kanssa tehdään kustannussopimus, jossa määritellään kirjoittajan tehtävät ja velvollisuudet sekä oikeudet mahdollisiin uusintapainoksiin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s